Norjassa oon yli kaksi miljoona jäsentä sportissa. Oon siis kyse aika monesta ihmisestä joka pykkää aktiviteettejä ihmisten lähialuheella. Jäsenenä sinula oon oikeuksia, mutta kans tehtäviä. Sie häyyt esimerkiksi maksaa jäsenmaksun ja treeninkimaksun. Mutta maksujen avula sinun lapsi saa hyviä treeninkimaholisuuksia sporttilaakissa. Osalistumalla vuosimööthiin, sie saatat kans olla päättämässä kunka sporttilaakia driivathaan. Sie saatat kans engasjeerata ittesti treenarina, styyrinjäsenenä taikka arrangementtien kautta.
Eninosajoka oon sportissa myötä oon tulheet sporthiin jonkun sporttilaakin kautta.Sporttilaaki taikka klubi oon föreeninki joka pykkää aktiviteetteja sinun lähialuheela.Yhessä sporttilaakissa voi olla montaki sportteja. Sporttilaakissa voi kansolla arrangementteja joka ei välttämättä ole sporttisia. Suurin osasporttilaakista oon vanhempia ja raavaspersuuneja jokka tekkee työtä laakileilmaseksi. Joissaki sporttilaakeissa saattaa kans olla työtelijöitä.
Dugnaadioon norjalaisen sporttimodellin syän. Se norjalainen sporttimaailma olisi ihaneri - ilman se iso työ joka tuhansia ihmisiä tekkee. Norjassa oon yli 11000 erisporttilaakia ja yli 2 miljuunaa ihmistä oon jäseniä. Hyvin monet oonaktiviisia ja tekee sen ette sportti oon tärkeä osa meän lasten ja nuortenylöskasuamisessa.
Sportissasie olet jäsen etkä ostaja. Sportti ei ole ostettava kauppatavara. Kun oletsporttijäsen sinula oon oikeuksia, mutta sinun pitää kans antaa takaasinjotain. Kaikki sporttilaakin jäsenten pitää nouattaa sportin säännöt japäätökset. Jäsenten pitää maksaa laakin jäsenmaksut ja myös treenaamismaksut.Olet varsinainen jäsen laakissa heti ku jäsenmaksu oon maksettu.
Kaikilasporttilakeila oon elektroniset jäsenlistat jokka oon kans sportinnasjunaalisissa jäsenregisterissä. Se oon siksi tähelistä ette annat oikiattievot ku sie mellaat ittesi sishään. Ku olet jäsen niin sie saatat omansporttilaakin kautta olla myötä färjäämässä ja päättämässä kunka sporttityökehittyy. Kerran vuojessa sporttilaakissa oon vuosimöötti, ja vuosimöötteihinkaikki jäsenet oon tervetulheet. Vuosimöötissä annethaan menheen vuojenvuosiraporttia, mutta vuosimöötissä tehään kans tulevat plaanat ja suunitelmat.Sportila oon oma lakinormi, ja tämän löyvät NIF:n omila nettisivuila.
Sporttilaakinsisälä oon monenlaiset tehtävät. Vapaehtostyönä hoituu treenarin rooli,styyrityöt, arrangementit, sivakkalatujen ajamiset ja vaffeleitten paistamiset.Kaikki ihmiset oon samanarvoset ja kuuluu saman felleskaaphiin.
Meänvisjuuni oon antaa sportti-iloa kaikile. Mooli oon ette kaikki löytäisi paikansportista, henkaamatta kuka olet ja mistä olet. Joku valittee sportin jaaktiviteetin koska halua pysyä kunnossa taikka tyhä kohatella ihmisiä, kun taasjoku toinen saa ihan karriäärin profesjunaalisesta sportista. Usseimmat kuitenaloittavat sportin jo lapsisportissa. Staattiki meinaa ette oon rohki tärkeäpykätä aktiviteettejä juuri 5- 12 vuotiaile lapsile.
FN:nlapsikonvensjuuni tuli osaksi Norjan lakia vuonna 2003. Tämä konvensjuuni sanooette kans lapsilla oon oikeuksia. Artikkeli numero 31 muistellee lastenoikeuksista vapa-aikhaan, ja tämä artikkeli oon se joka ohjaa sportin.Norjalainen sportti määrittelee lapsen ittenäisenä indiviidinä. Se meinaa ettesportin lapsioikeuet ja Lapsisporttimääräykset koskee kaikki Norjassa asuvatlapset. Nämät määräykset reguleeraa kaikki sportit joka oon sihattu alle12-vuotiaile lapsile.
Lapsetoon lapsia, eikä het misshään nimessä ole miniatyyriraavhaita. Lapsisportintulee olla räätälöityä lapsen fyysisen ja mentaalisen tason mukhaan. Lapsetoppivat leikin ja tieraamisen kautta, ja leikissä oon lupa freistata ja oonlupa tehä virheitä. Sportissa lapsen onnistumisen ilo oon tähelinen. Meän fokusei ole taitojen spesialiseeringissä, mutta se ette lapsi saa kehittäätmonenlaisia taitoja.
Seette oon myötä lähialuheen sporttilaakissa antaa turvaa ja yhteenkuulumisentuntheen. Nämät arvot oon rohki tähelisiä, ei tyhä sportissa. Meän mooli oonsaa’a lapset aktiiviseksi triivastumisen ja ilon kautta. Fyysinen kunto ja ilooon kans tärkeä kansanterveysperspektiivissä. Met freistaama pykätä liikumiseniloa, riippumatta sportti-tyylistä.
Norjassakaikki sporttitoiminta, kans profesjunaalinen sportti ja vapa-ajan toiminta, oonsaman katon alla, samala visjuunila ja samoila arvoila. Norjalainensporttimodelli oon pykätty ajatuksheen ette kaikila oon samanlaisetmaholisuuet.
Sportinkuuluu olla inkludeeraava. Tämä koskee luonolisesti para-sporttia, muttainkludeeraaminen jellaa kans köyhiitteen ja rikkaitten erot Norjassa. Se määrälapsia jokka elää perheissä joila oon matalat inntäktit, se määrä kasuaa kaikenaikaa. Monet näistä perheistä oon kans maahansiirtymisperheitä jokka ei ainatiiä riittävästi norjalaisesta kulttuurista eikä kunka norjalainen sporttitoimii. Met tiiämä kuiten ette yli 90 % alle 12-vuothiaista lapsista oon myötälapsisportissa. Siksi oon rohki tähelistä ette lapsisportti huomioi perheetjoila oon matalat inntäktit ja het joila oon erilainen kulttuuritausta. Se oonmooli ette engasjeeramma juuri het jokka oon vasta siirtynheet Norjhaan.Sportissa kaikki ihmisresurssit oon tähelisiä.
Ehkämet saatama yhessä löytää uusia tapoja inkludeerata kaikki ihmiset dugnaadin javapaehtostyön kautta. Anna sieki ideoita sporttilaakile, mitä itte voit tehätai millaisia dugnaadeja voima yhessä keksiä. Vapaehtonen organisasjuuni niinku sportti, tarttee apua kaikilta. Jos tämä vapaehtostyö katuaa, ja kaikkitehtäis esimerkiksi rahamaksula, niin sportissa oleminen olisi hurjan tyyristähommaa.
Sportti oon tähelinen samfynninaktööri lastenylöskasuamisessa, ja sportti peilaa kaikki samfynnin muutkin puolet jaongelmat. Afrikkalainen sananlasku «It takes a whole village to raise a child»elikkä ette lapsen ylöskasuttamisheen tarvithaan kokonainen kylä, jellaa kanssportissa. Freistaama yhteistyössä komuunien ja staatin kanssa työtelä senetheen ette meän visjuuni «Sportti-ilo kaikile» siirtyy kaikille jokka ellääNorjassa ja kuuluu johonki sporttilaakhiin.
