Sportti oon Norjassa hirmuisen iso organisasjuuni, ja se oon jaettu eri tasoihin. Organisasjuuni oon kaikki sporttistyyristä Norjan Idrettsforbundetin administrasjuunhiin,- ja organisasjuunhiin kuuluu erikoisförbundejä, sporttipiirejä, erikoispiirejä, sporttiraateja ja sporttilaakeja. Kaikkiin yläpuolela oon Sporttitinka, ja se päättää sportin tulevasta. Kaikila tasoila oon omat tehtävät ja moolina oon pykätä sporttiaktiviteettejä koko Norjassa.
Norjan idrettsforbund ja kans olympinenja paraolympinen komitea oon iso organisasjuuni johon kuuluu 55erikoisyhistystä, 17 sporttipiiriä, 375 sporttiraatia ja 10787 sporttilaakia.Jäseniä oon heti 2 miljoonaa 100 tuhatta. Joka toinen vuosi arrangeerathaansporttitinkaa, ja sielä päätethään sportin tulevasta. Se oon sporttistyyrin työkattoa pörhään ette päätökset sporttitingasta tulevat tehyksi.Erikoisyhistykset, niin ku jalkapallo, hihtaminen ja volleypallo, organiseeraaja johtaa net erilaiset sporttihaarat. Heilä oon eesvastuu kilpailuista jasiitä ette erikoissportit kehittyy nasjunaalisesti ja internasjunaalisesti.
Het jokka työtelevät NorjanIdrettsforbundin administrasjuunissa hoitavat paljon erilaisia tehtäviä erikoisyhistystenja sporttipiiriitten puolesta. Het hoitavat esimerkiksi kontaktit staatinkanssa, hoitavat sööknaadit ja jakavat etheenpäin pelimitteleitä.
Sporttipiirit oon jaettu geograafisestiregiuuneihin, ja piiriitten tehtävä oon vahvistaa yhtheistyötäerikoispiiriitten, sporttilaakien, sportin organisasjuunin ja fylkinkomuuninvälilä. Piirit saattavat kans anttaa opastusta sporttilaakeile kysymyksissäjota koskee raha-asioita, administrasjuunia ja organisasjuunia.
Jokaisella erikoisyhistykselä oon kansoma erikoispiiri. Piiriitten tehtävänä oon administreerata net erilaisetsportit fylkissä. Heän tärkeämmät tehtävät oon pykätä koulutusaktiviteettejä jakans organiseerata kampit ja turnaukset heän sportile. Se oon siis Tromssanfylkin Jalkapallopiiri joka pykkää kaikki jalkapallosarjojen kamppiprogrammitTromssan fylkissa. Se meinaa kans ette het hoitavat kamppien tuomarit.
Sporttiraathiin kuuluu kaikki yhenkomuunin NIF:n jäseneksi määritelyt sporttilaakit. Jos komuunissa oon enämpi kukolme sporttilaakia, niin NIF:n sääntöjen mukhaan komuunissa häätyy sillon ollasporttiraati. Sporttiraati kommuniseeraa sporttilaakien anläggitarpheistakomuunille, jakkaa valtion rahakuurrot föreninkeile ja työtelleeinkluderaamisen kanssa kaikissa sporttilaakeissa. Joissaki komuuneissa oon omattyötelijät joka työtellee sporttiraateissa.
Norjan sporttilaakit oon vapaitaorganisasjuuneja joissa oon henkilökohtaiset jäsenet. Laakin styyri oondemokraattisesti valittu ja vuosimöötti oon sporttilaakin ylin päättäjä.Kukhaan ei voi omistaa sporttilaakin, koska sporttilaaki omistaa ittensä.Sporttilaakin meininki oon pykätä sporttia. Kuka tahansa saattaa olla laakinjäsen. Ja jos halluut olla kilpailemassa, niin sie häy’yt olla jonkunsporttilaakin jäsen.
Se oon kans tärkeä muistaa ette vappaissaorganisasjuuneissa oon omat prosedyyrit. Sporttilaakin häätyy valita jäseniästyyreihin, häätyy olla vaalikomitea, ja kontrollikomitea ja muitakin tehtäviäja rooleja joka vuosimöötti päättää. Het ihmiset joka valithaan näihin häätyyolla vaalikelvolisia ihmisiä, eli het häätyvät olla jäseniä, olla yli 15 vuottavanhoja ja ollu jäsenenä ainaki kuukauen ennen vaaleja.
Sporttilaakijossa oon tyhä yksi sportti sanoma erikoisporttilaakiksi. Sporttilaaki jossaoon monta erilaista sporttia, sanoma monisporttilaakiksi. Firmasporttilaaki oontaas eri asia. Net rekryteeraa jäsenet esimerkiksi suorhaan työpaikoilta.
